Ajankohtaista

Hynde rakastui Vierumäkeen, ja Vierumäellä

Golfopettajia on tullut ja mennyt. Yksi on ja pysyy: 30 vuotta kurssilaisille oppiaan jakanut Seppo ”Hynde” Hynönen.

Toukokuun viimeisenä päivänä oli juhlan aika. Seppo ”Hynde” Hynöselle tuli 30 vuotta täyteen Vierumäen golfopetuksessa.

Tie Vierumäelle kulki muiden urheilulajien kautta. Jääkiekko Kampin Pallo 50:ssä tutustutti raittius- ja urheiluseura Zoomin pelaajiin. Kun Zoom keväällä 1988 vieraili Haminassa pesäpalloa pelaamassa, Hynönen tuli saunassa kertoneensa Vierumäen talousjohtajalle Jarkko Pakkaselle vieneensä zoomilaisia aika ajoin Luukkiin golfia kokeilemaan.

Pakkanen pureskeli hetken kuulemansa ja totesi sitten: ”Reima soittaa sinulle huomenna.”

Reima Kaija oli jo edellisenä syksynä ollut käynnistelemässä Vierumäen golfopetusta ja kaipasi lisää vetäjiä avukseen.

Luvattu soitto tuli, ja Hynde tapasi Kaijan ja Hannu Kuussaaren Vierumäellä Country Clubin aulassa. Kurssilaiset olivat jo luokkahuoneessa odottamassa. Hetkeä myöhemmin Hynönen huomasi olevansa oppilaiden edessä ja oven sulkeutuneen takanaan.

Alkoi ensimmäinen oppitunti, aiheena golfkenttä ja välineet. Paniikkikin oli jännittäessä iskeä, ja paikalla ollut lääkäri kehotti jatkossa ottamaan beetasalpaajia avuksi.

”Paniikista ei sen jälkeen ole tietoakaan, tuskin edes kainalot kastuvat.”

Ruuhkavuodet

Hynönen jatkoi siviilityötä Finnairilla, mutta golfopetus alkoi vetää yhä vahvemmin puoleensa. 1990-luvun alussa hän lähti ensimmäisten joukossa suorittamaan Vierumäellä järjestettyä golfvalmentajatutkintoa (GVT). Viikonloput menivät Vierumäellä opettaessa, ja arki-iltoina Hynönen ajoi Hiekkaharkun kentälle oppia jakamaan.

Elettiin suomalaisen golfin kovimman buumin aikaa.

”1990-luvun alkupuolella tulijoita oli niin paljon, että Vierumäellä eivät harjoitustilat tahtoneet riittää.”

Viikonloppukursseilla oli parhaimmillaan 150 osallistujaa, viikollakin 80. Enimmillään opettajia tarvittiin kerralla 17.

Hynösestä, paljasjalkaisesta helsinkiläisestä, tuli lähes 37-vuotisen Finnair-työuran jälkeen vähitellen vierumäkeläinen, kun rinnalle löytyi Mervi Salomaa, Vierumäellä paremmin Lemmenharjun Ellinä tunnettu.

Avioliittokin solmittiin, ja kaksikko tuli pikku hiljaa tutuksi myös golfkursssilaisille.

”Meillä oli tapana vetää show, parikymmenminuuttinen kuvaelma, jossa Elli oli ammattilaispelaaja ja minä puolestani vaitonainen caddie McMahoton. Se oli mainio tapa tehdä pelin eri alueita ja sääntöjä tutuiksi vähän nauruhermojakin kutitellen.”

Liekki palaa yhä

Ikää on nyt 73, mutta Hynde on edelleen vastannut myöntävästi pyyntöihin jatkaa mukana opettajakunnassa.

”Tällä hetkellä haluan rajata opetukseni yksinomaan vasta-alkajiin. Elämäntilanteeni vuoksi olen ilmoittanut ottavani mieluusti vastaan vara-vara-varaopettajan tehtävän.”

Vuodet ovat tuoneet mukanaan viisautta, jota Hynönen olisi omien sanojensa mukaan mielellään käyttänyt hyväksi jo opettajauran alkutaipaleella.

”Jos kelloja voisi kääntää taaksepäin, lähtisin liikkeelle siitä, mitä olen päässyt aloittelijoiden kanssa tekemään viimeisen neljän tai viiden vuoden aikana. Aloittelijoissa on hyvää maaperää vääntää vaikka mitä, kunhan vain oppii tuomaan sanottavansa selkeästi ja rauhallisesti esiin. Mutta se ei tahdo onnistua ilman kokemusta.”

Nimenomaan muokkaamaton maaperä on Hyndelle se, mihin hän haluaa siemeniään kylvää. Teknisesti orientoituneet jo pitemmälle ehtineet ”säätäjät” hän ohjaa mielellään muiden puheille.

”Insinöörien kanssa en halua alkaa vääntää rautalangasta – sellaiset jätän kovemmille kundeille.”

Mikä on 30 vuotta opettaneen ammattilaisen paras ohje aloittelijoille?

”Opetuksen kautta onneen. Kun perusasiat saa heti kuntoon ja kun niihin malttaa aika ajoin palata, pelistä tulee paljon nautinnollisempaa.”

Hetken miettimisen jälkeen mieleen tulee toinen, vähintään yhtä tärkeä.

”Muista olla paras kaveri kotipro’n kanssa.”

Jos asiat kotona ovat kunnossa, kaikki on kentälläkin helpompaa.

Kaksoisvoitto veljen rinnalla

Hynönen oppi itse golfin alkeet aikoinaan Laajasalon pikkukentällä Helsingissä. Ensi tuntuma täysimittaiseen kenttään tuli Kanadassa, jonne sittemmin golfopettajaksi niinikään opiskellut veli oli muuttanut.

”Kerran ilmoitin Jussin Vierumäen golfseuran jäseneksi, jotta saatoimme molemmat osallistua seuran mestaruuskisoihin. Tulokseksi tuli kaksoisvoitto. Se on varmaankin ainutlaatuista suomalaisen golfin historiassa.”

Golfkulttuuria aidoimmillaan kolme hole in onea urallaan tehnyt Hynönen on käynyt imemässä itseensä ja tuomisiksi muun muassa Euroopan seniorikiertueen ja Senior Open Championshipin karsinnoissa. Parasta sekin on ollut silloin kun mukana on ollut Elli, luottokumppani myös mailapoikana.

Suomen mestaria Hynösestä ei golfissa tullut. SM-kultaa on kuitenkin maahockeyssa, yhdessä monista tutuksi tulleista lajeista. Sukelluskalastajanakin Hynde on menestynyt.

”Se on muuten yksi kovimmista lajeista.”

Entä onko pro’lla omaa pro’ta, kodin ulkopuolella?

”Oma pro on Suomen paras”, Hynde pamauttaa heti ja kertoo läheisestä suhteesta Espanjassakin menestyneeseen Tapani Saarentolaan, tuttuun jo Vierumäen GVT-kurssilta.

”Ei ole toista, joka osaisi yhtä selkeästi näyttää ja selittää.”

Teksti ja kuvat: Janne Tarmio