Blogit

Kuntotestauksesta muutostärppejä elämäntapoihin! Kuntotestaus-juttusarjan 2.osa

Kirjoittajana toimii Vierumäen markkinointitiimiläinen Jenna Sirkka.

Kirjoitin aiemmin kohtaamisestani Vierumäen liikunta- ja terveysklinikan testauspäällikkö Pekka Pulkkisen kanssa. Pekan kanssa kävimme läpi itse testaustilannetta ja testauksen tuloksista syntyviä tärppejä omien elämäntapojen parantamiseen.

Tällä kertaa lähdin Laurin matkaan Vierumäen liikunta- ja terveysklinikalle tutustumaan pelättyyn kuntotestiin, itse kuitenkin vain katsojan ja tarkkakorvaisen kuuntelijan ominaisuudessa.

Kuntotestin alussa täytetään esitietolomake.

Miksi kuntotestiä pidetään pelottavana?

Laurin mukaan aktiivisista elämäntavoista huolimatta tulokset jännittävät kuitenkin. Mitä jos kunto onkin huonompi kuin on kuvitellut? Tämän ajatuksen jakaa varmasti moni Laurin kanssa.

Mikä sitten oli lopputulos Laurin kuntotesteissä? Entä mitä fiiliksiä Laurissa heräsi kuntotestien jälkeen?

Kuntotestauksesta lisämotivaatiota harjoitteluun

Lauri Ståhlberg on 26-vuotias urheilullinen helsinkiläinen. Laurin harrastuksiin kuuluvat tennis, salibandy, laskettelu, golf ja kuntosali. Hän harrastaa omien sanojensa mukaan kaikkia lajeja melko tosissaan.

Kuntotestaukseen mies kaipasi, sillä halusi dataa tämän hetkisestä fyysisestä kapasiteetistaan. Hän koki, että saisi kuntotestauksen tuloksista lisämotivaatiota harjoitteluunsa. ”Kuulostaa melko tavalliselta syyltä ottaa osaa kuntotestiin”, kertoo Vierumäen liikunta- ja terveysklinikan testauspäällikkö Pekka Pulkkinen.

Lauri Ståhlberg kuntotestauksen lomassa.

Kuntotestin ei ole tarkoitus viedä kaikkia voimia

Laurin alkujännitys haihtui ilmaan melko nopeasti. ”Pekka on niin ammattitaitoinen, että eihän tässä mitään tarvinnut jännittää”, huomauttaa Lauri testien ollessa vielä alkusuoralla. Pekka kertookin, että normaalin kuntotestauksen ei ole tarkoitus viedä testattavalta kaikkia voimia, testin rasitustaso on noin 85% maksimirasituksesta.

Kuntotesti aloitetaan inbody-mittauksella, jonka tulokset saadaan heti. Niistä käteen tarttui muistutus veden juonnin tärkeydestä. Rasvaprosentti mitataan inbody-mittauksen lisäksi myös ihopoimumittauksella.

Seuraavaksi siirrytään liikkuvuustesteihin venyttelemään. ”Tennistaustani huomaa liikkuvuudessa heti. Lonkankoukistajien liikkuvuuden odotin olevan paljon heikompi, positiivinen yllätys ehdottomasti”, tulkitsee Lauri tuloksiaan.

Pyörän päällä jaksaa vielä naurattaa

Seuraavaksi siirrytään kestävyyttä ja maksimisykettä mittaavaan pyörätestiin, jota Lauri jännitti eniten. Jännitys kuitenkin haihtuu Pekan selittäessä testausmenetelmää auki Laurin polkiessa. Testaus perustuu pitkälti testattavan kokemuksiin testin aikana ja vastustasot asetetaan sen mukaisesti. Vielä jaksaa mies jopa hymyillä ja vitsailla, eihän se niin paha sitten ollutkaan! Jälkitunnelmat pyöräilyn jälkeen ovat edelleen erinomaiset, testi oli sopivan rasittava.

Pyörätestissä vastustasoja nostetaan tasaisesti testin aikana.

Ajatukset kuntotestauksen jälkeen

Lopuksi testataan lihaskuntoa muutamilla perusliikkeillä ja sitten onkin loppuvenyttelyjen aika ennen kattavaa tulosten läpikäyntiä. Miten Laurin fiilikset muuttuivat ennen ja jälkeen kuntotestauksen?

”Ensin jännitti kyllä vähän ja pelkäsin tulosten olevan huonompia, kuin toivoin. Näin jälkikäteen on kyllä ihan mahtava fiilis, tämähän oli kivaa! Huomasin jo testauksen aikana mitä voisin tehdä paremmin, tai mihin kiinnittää huomiota. Venyttely ei esimerkiksi viime aikoina ole maistunut ja sen tässä jo testien aikana itse huomasin”, kertaa Lauri.

Kuntotestauksen jälkeen hymyilyttää.

Kuntotestaus on ohi, mitä jäi käteen?

Kuntotestaustunti päättyy testien tulosten läpikäyntiin. Pekka ja Lauri keskustelevat levon merkityksestä ja Pekka muistuttaakin, että käsijarruakin saa välillä kiskaista. ”Niinpä, mutta liikkeessä oleminen on vaan niin kivaa. Kyllä tässä täytyy kuitenkin raivata tilaa myös aidoille vapaapäiville, onhan ne tärkeitä”, toteaa Lauri.

Tulokset ovat myös hyvä muistutus ravinnon tärkeydestä. Pekka ehdottaa, että Lauri lisäisi päivän ruokailuja ainakin treenipäivinä, silloin ei meinaa miehen vatsantäyte riittää liikkeellä pysymiseen. ”Oho, minä kun luulin, että olen syönyt ihan riittävästi. Onpas silmiä avaavaa”, pohtii Lauri energiantarvettaan.

Laurin mukaan tuloksista näkee suoraan, mihin oma aika menee, mies treenaa paljon kestävyyslajeja. Tulokset kertovat heti sen minkä Lauri tietää itsekin, kuntosali ja venyttely eivät ole viime aikoina niin kovin maistuneet.

Silmiä avaava tulosten purku

Mitä hyötyä kuntotestauksesta sitten Laurin mielestä oli? ”Ymmärrän paremmin tasapainon tärkeyden levon ja liikkumisen suhteen. Treenaan paljon ja tavoitteellisesti, jolloin myös ravinnon oikeaan määrään on kiinnitettävä enemmän huomiota. En halua, että treenaaminen kärsii asioiden takia, joihin voin itse vaikuttaa.”

Mitä konkreettisia muutoksia Lauri sitten aikoo elämässään tehdä kuntotestauksen myötä? ”Aion ottaa käyttöön sykemittarin. Sen avulla saan varmasti jatkossa treeneistä enemmän irti. Treenipäivinä syön ainakin yhden aterian enemmän kuin tähän asti. Lepopäiviä yritän myös pyhittää jatkossa ahkerammin, vaikka tästä Pekka varmasti joutuu minua vielä muutaman kerran muistuttamaan”, heittää Lauri leikkisästi. Pekka nyökkää nauraen.

Lopuksi Lauri toteaa, että kuntotestaus toi esiin asioita, joihin hän ei päivittäisessä toiminnassaan ole kiinnittänyt huomiota. ”Tämä ehdottomasti avasi silmäni”, hän päättää.

Sinäkin kuntotestaukseen? Tutustu Vierumäen liikunta- ja terveysklinikan kuntotestauspalveluihin täältä!

×
×
×

Lisää kommentti

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *