Blogit

Lapsi liikkuu luonnostaan, mutta liikunnalliseen elämäntapaan kasvatetaan

Blogikirjoitus | Julkaistu 12.6.2020 | Kirjoittaja Jutta Hautamäki

Tervetuloa mukaan seuraamaan Suomen Urheiluopiston lasten liikunnan ammattilaisten blogia! Blogilla haluamme tuoda esille eri näkökulmista ja teemoista käsin, kuinka tärkeää lasten liikunnan edistäminen on. Toivomme tekstien myös herättävän keskustelua teemojen ympärille.

Me Vierumäellä pidämme lasten liikunnan edistämistä ja kehittämistä erittäin tärkeänä ja merkityksellisenä asiana, jonka eteen haluamme tehdä kehitystyötä. Lasten ja nuorten liikunta on valittu myös koko urheiluopistoverkoston yhteiseksi strategiseksi painopisteeksi.

Teemme Suomen Urheiluopistolla tiivistä yhteistyötä useiden lasten liikunnan asiantuntijoiden kanssa ja aiomme valjastaa verkostomme osaksi myös tätä blogia. Omien asiantuntijoidemme lisäksi blogi tulee sisältämään myös vierailevien asiantuntijoiden blogipostauksia, yhteistyössä kirjoitettuja tekstejä sekä haastatteluja ja vastauksia lukijoiden kysymyksiin.

Kolme tuntia liikkumista päivässä – paljon vai vähän?

Lapsi on luontaisesti liikkuva, leikkivä ja touhuava. Yhteiskunnassamme vallitseva istumakulttuuri ohjaa kuitenkin myös lapsia pysymään paikoillaan, mikä aiheuttaa melkoisen ristiriidan. Onko lapsen todella tarve pysyä paikallaan pitkiä aikoja? Onko paikollaan oleminen kuitenkin vain aikuisten maailman luoma normi hyvin käyttäytyvälle tai mahdollisimman vähän häiriötä aiheuttavalle lapselle?

Lasten liikunnan edistämisen tärkeyttä on Suomessa tutkittu paljon. Liikunnan merkitys lapsen kasvulle on moniulotteinen, sillä liikunnan määrällä ja laadulla vaikutetaan lapsen fyysiseen, sosiaaliseen sekä psyykkiseen kasvuun ja kehittymiseen. Esimerkiksi oppimisen ja liikunnan välistä yhteyttä on tutkittu paljon ja liikunnalla on havaittu olevan oppimista edistävää vaikutusta.

Viimeisimmät tutkimukset korostavat monipuolisen arkiliikkumisen tärkeyttä ja lapsen liikkumaan kannustamista. Lapsen tulisi nauttia monipuolinen annos liikkumista kolmen tunnin verran joka päivä. Tuntuu paljolta, eikö?

Kun lähdemme tarkastelemaan, mitä liikkumiseksi mielletään, eivät suurelta tuntuvat määrät enää vaikutakaan niin vaikeasti tavoiteltavilta. Lasten kolmen tunnin liikkumissuositus jakautuu yhden tunnin vauhdikkaaseen fyysiseen aktiivisuuteen sekä kahden tunnin kevyeen liikkumiseen. Lisäksi päivittäiseen liikkumiseen kuuluvat myös muut päivittäiset rauhalliset touhuilut (teksti jatkuu kuvan jälkeen).

Kuvan lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016, Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:21. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75405/OKM21.pdf

Liikkuvaa arkea

Kun muistelemme omaa lapsuuttamme, nousevat monelle varmasti mieleen muistot pihaleikeistä, kortteliturnauksista tai kotikadun lasten yhteisestä touhuamisesta. Liikkuminen oli todellakin luontevaa. Juoksemaan lähtö oli hauskaa ja jopa mielettömän helppoa. Niinkin helppoa, että kutsu sisätiloihin tuntui tympeältä, kun ulos jäi kavereiden kanssa rakennettu puumaja tai lumilinna. Miten tämän päivän lapset olisivat erilaisia kuin me olimme aikoinaan, ellei heitä opeta niin olemaan?

Moni lapsi viettää suuren osan arjen hereilläoloajastaan päiväkodissa, koulussa tai harrastusten parissa. Näiden toimintaympäristöjen ja niissä työskentelevien aikuisten vaikutusmahdollisuudet lasten liikuntatottumusten ja -mieltymysten omaksumiseen ovat siis suuret. Liikkumaan ja terveellisiin elämäntapoihin inspiroiva kasvattaja, kuten motivoiva liikunnanopettaja, innostava valmentaja tai mukaansa tempaava varhaiskasvattaja saattaa olla se ihminen, joka sytyttää pienen liikkujan liikunnan ilon ja palon.

Tärkeää on kuitenkin huomioida, että vanhempien ja perheen merkitys liikkumisen mahdollistamisessa on myös erittäin tärkeä. Jos lapselle opetetaan istumista ja paikallaan pysymistä, kielletään luontainen fyysinen aktiivisuus huonon sään tai sisätilojen sotkeutumisen varjolla ja ohjataan omalla esimerkillä liikkumattomuuden synkkiin syövereihin, tukahdutetaan pahimmillaan lapsen luontainen tarve liikkua.

Vanhemman, opettajan tai varhaiskasvattajan ei tarvitse itse olla intohimoinen terveysliikkuja tai urheilija rohkaistakseen lasta liikkumaan. Liikkumaan voi kannustaa usein hyvin pienillä ja yksinkertaisillakin valinnoilla. Aikuinen voi vaikkapa levittää sohvatyynyjä lattialle temppuradaksi, antaa luvan touhuta pihalla myös vesisateessa, ideoida uusia leikkejä yhdessä lasten kanssa, hankkia tai lainata uusia liikuntavälineitä (myös käytetyillä välineillä on uutuusarvonsa), juosta hetken hippaa lasten kanssa, asettaa arkeen liikkumistehtäviä, hassutella, temppuilla ja muokata ympäristöä aktivoivaksi.

Millaisella valinnalla sinä tekisit tästä päivästä lapselle aktiivisemman?

Tästä jatketaan…

Elokuun blogissa syvennymme lisää lasten liikuntasuosituksiin ja tarkastelemme tarkemmin, miten ne on mahdollista arjessa saavuttaa. Avaamme lapsen arkea, liikkumisen määrää ja fyysistä rasittavuutta sekä peilaamme niitä liikuntasuositusten realistisuuteen.

Pysytään kuulolla, mahdollistetaan lasten monipuolinen liikunta näissä upeissa kesäkeleissä ja pysytään terveinä!

Ihanaa kesää!

Terkuin
Vierumäen lasten liikunnan tiimi
Jutta, Ilkka ja Jaakko

 

Lähteet:
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75405/OKM21.pdf


Kiinnostuitko aiheesta? Tilaa blogijulkaisuista tieto sähköpostiisi tällä lomakkeella.


Haluaisitko opiskella lasten liikunnan edistäjäksi? Tutustu koulutustarjontaamme!


Muista myös Liikkumista kasvattamassa -seminaari 20.-21.11.2020!


 

×
×
×

Lisää kommentti

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *