Blogit

Testaa Vierumäki: Firstbeat-hyvinvointianalyysi

Esittelen aika ajoin blogissani Vierumäen palveluita niin, että testaan niitä itse. Edellisellä kerralla testissä olivat pikkujoulut. Tällä kertaa blogikirjoitukseni kertoo Firstbeat-hyvinvointianalyysistä.

Tässä kohtaa saatat miettiä, että mikä ihmeen Firstbeat, joten kerrotaan se heti alkuun 🙂

Firstbeat-hyvinvointianalyysissä asiakas kiinnittää itseensä kolmeksi päiväksi kiinni anturit, jotka mittaavat koko ajan sydämen sykettä. Mittaus perustuu sydämen sykevälivaihteluun eli tulokset ovat huomattavasti yksityiskohtaisemmat ja tarkemmat kuin vaikkapa sykemittarin kertomat lukemat.

blogi_terhi_firstbeat_laite

Firstbeat-laite itsessään on hyvin pieni ja helppo kiinnittää. Se ei vaikuta testattavan arkeen juurikaan. Vettä laite ei kestä, joten suihkuun tai saunaan mennessä se täytyy irrottaa.

blogi_terhi_firstbeat_laite2

Toinen anturi tulee kiinni rintaan oikealle puolelle.

blogi_terhi_firstbeat_laite3

Ja toinen anturi puolestaan vasempaan kylkikaareen.

Mittaustuloksista ilmenee muun muassa, palautuuko testattava tarpeeksi hyvin päivän rasituksesta, onko uni laadultaan hyvää ja miten liikuntasuoritukset vaikuttavat testattavaan.

Mittauksen jälkeen asiantuntija, minun tapauksessani meidän liikunta- ja terveysklinikan Pia Hyppönen, analysoi laitteen mittaamat käyrät.

Ja sitten saapuu se koko mittauksen karmivin hetki: palautetuokio.

Olen tässä reilun viikon verran sulatellut omia tuloksiani, jotka olivat Pian sanoin aika huolestuttavat.

Pidin siitä, että Pia puhui minulle hyvin ymmärrettävästi ja suoraan sävyyn. Päätä ei silitelty. Pia tokaisi heti palautteen aluksi tiukasti, mutta lempeästi:

“Minulle tuli näitä tuloksia katsoessa sellainen olo, että olet Terhi sellainen pedantti ylisuorittaja, joka yrittää hallita kaikkea.”

Ja arvatkaa mitä? Pian intuitio oli ihan oikeassa. Saan aina kaiken muuttumaan suorittamiseksi enkä oikein koskaan osaa olla täysin rentoutunut. Ja läheiseni tietävät, että pahinta myrkkyä minulle on sanoa jonkun tekemäni asian olevan “ihan hyvä”. Koska perfektionistin mielessä ihan hyvä = ihan p***a. Minun täytyy aina saada aikaan WAU-efekti. Ja se näkyy.

Esimerkkinä voisin kertoa vaikkapa sen, kun sain joululahjaksi veljenvaimolta ja veljeltäni kaksi kutomapuikkoa ja lankaa. He antoivat lahjan tietäen, että käsityönumeroni koulussa oli 7. Innostuin kuitenkin tekemään itselleni kaulaliinan ja sen jälkeen hurautin yhden viikon aikana kaksi pipoa sekä toisen kaulaliinan. Se, mitä olin kavereilleni mainostanut uutena flowtilaan vievänä juttunani, oli muuttunut suorittamiseksi.

Näin oli päässyt käymään, vaikka kaksi minut hyvin tuntevaa ihmistä oli varoittanut minua toteamalla, että neulominen on hyvä juttu, kunhan en ala suorittaa sitä.

Vasta Pian vastaanotolla hiffasin miten olin viikon aikana tiuskinut lapselleni, että olisi hiljaa hetken, kun äitin täytyy laskea 96 silmukkaa eikä siinä saa mennä sekaisin. Olin myös valvonut pitkiä aikoja neuloen, koska olin päättänyt tekeväni tänään tämän kerän loppuun.

blogi_terhi_firstbeat_neulominen2

Suorittajan toinen neulomistyö: huppuhuivi 🙂

Mutta siirrytäänpä takaisin Firstbeat-tuloksiin, joissa oli siis pielessä monta asiaa.

Tässä muutamia asioita, jotka olivat rajusti pielessä:

  • Unestani keskimäärin vain 19% oli palauttavaa. Jatkoa ajatellen tavoitteena olisi kohtalainen taso eli se, että vähintään 50% unesta olisi palauttavaa.
  • Tavallisesti 50% prosenttia päivästä on joko positiivisen tai negatiivisen stressin värittämää. Minulla stressi sävytti keskimäärin 64% päivästä. Ja mittaus tehtiin vapaapäivinä.
  • Tyypillisesti minun ikäiselläni naisella palautumista pitäisi olla 26% vuorokaudesta. Minulla palautumista tapahtui keskimäärin 10% vuorokaudesta.
  • Firstbeat-analyysissä on voimavarakäyrä, jonka pitäisi kohota palautumisen aikana eli esimerkiksi yöunien aikaan. Minun käyräni laski laskemistaan koko mittauksen ajan. Eli voimavarojen lisääntymistä ei tapahtunut yöunien eikä päiväunien aikana.
  • Harrastan liikuntaa liian vähän, mikä voi vaikuttaa mm. unenlaatuun ja siivouspäivän aikaisiin korkeisiin sykkeisiin.
blogi_terhi_firstbeat_tulokset1

Ystävyys on arvokas asia. Kaikkein palauttavimmat hetket hereillä ollessani koostuivat lauantaiyön juttutuokiosta hyvän ystäväni kanssa.

Kun ylisuorittajalle kertoo yllämainitut tulokset, syntyy heti fiilis, että “mä mokasin” ja “tää ei mennyt nyt läpi ja putkeen”. Eli valtava syyllisyys valtaa mielen välittömästi.

Onneksi Pia ammattitaitoisena ihmisenä huomasi tämän ja puhui minulle edelleen painokkaasti, mutta lämmöllä.

Sovimme, että kaikkea ei aleta hoitamaan kuntoon kerralla, koska ylisuorittajana minulle on tyypillistä, että teen sataa asiaan samaan aikaan ja yritän pelastaa koko maailman yhdessä päivässä.

Niinpä Pia totesi, että ihan ensimmäisenä laitetaan kuntoon uni. Vasta sen jälkeen tulee liikunta. Tätä samaa asiaahan purki Vieruohjuri-blogissaan myös liikunnanohjaajamme Hannele hiljattain. Eli ei kaikkea kerralla, vaan yksi asia kerrallaan.

Jotta unirytmin korjaaminen onnistuisi, laadimme Pian kanssa listan asioista, joita minun täytyy elämässäni muuttaa:

  1. Ei some-maailmaa klo 19 jälkeen
  2. Ei kännykkää käteen klo 22 jälkeen
  3. Sänkyyn on mentävä viimeistään klo 23
  4. Päiväunien pituutta on vähennettävä
  5. Paljon naistenlehtiä tai muuta rentouttavaa lukemista yöpöydälle
  6. Ei vaativien käsitöiden kuten pipojen neulomista arkiviikolla 😉
  7. Ei kännykkäpelejä ennen nukkumaanmenoa

Nyt olen reilun viikon verran opetellut näiden kohtien noudattamista.

Kaikkein vaikeinta on ollut tuon ensimmäisen ja viimeisen kohdan noudattaminen. Olen virtuaaliriippuvainen. Ja nyt on tullut aika vierottautua. Poistin puhelimesta kokonaan Candy Crush -pelin, jota olin tottunut pelaamaan juuri ennen nukkumaanmenoa. Olin luullut sen rentouttavan, mutta totuus on se, että aivoillani kestää 2 tuntia jäähtyä pelin aiheuttamasta tilasta. Ei ihme, että nukun parhainta unta vasta juuri ennen kuin pitää herätä jo töihin.

Sosiaalinen media on myös paha karsia minimiin, sillä se on osa työtäni ja se on myös osa persoonallisuuttani. On kuin minulta olisi amputoitu yksi sormi, kun en saa enää iltaisin roikkua Facebookissa tai Instassa tai Pinterestissä tai jossain bittiavaruuden kätköissä. Mutta sen verran paljon uskon tähän Firstbeat-analyysiin, joka menee ihan tuonne parasympaattiseen hermostoon asti, että se somettelu 24/7/365 ei voi olla minulle hyväksi.

Näiden lisäksi pahinta on ollut se, etten ota enää päiväunia tai oikeastaan iltatirsoja. Olen aina ollut sisäiseltä kelloltani yökyöpeli. Kuten koko perheeni. Kaheksasta neljään -elämä oli nuorempana minulle jotain, mihin en ikinä haluaisi joutua. Nyt pienen lapsen äitinä täytyy vain todeta, että näin se yhteiskunta pyörii, että on vain kyettävä siihen kaheksasta neljään -elämään.

Ja pitkään selviytymiskeinoni tästä oravanpyörästä on ollut se, että nukun aina horrosta klo 17-18 välisen pätkän. Olen ottanut tytön kainalooni sohvalla ja olemme katsoneet Pikku Kakkosta. Tai siis hän on katsonut ja äiti torkkunut. Ja jos ihan rehellisiä ollaan, aina en ole jaksanut nousta klo 18, vaan olen laittanut vielä toisen ohjelman nauhalta pyörimään, jotta saan hetken jatkaa torkkuja.

Tällä tavoin olen jaksanut hoitaa iltapuuhat kunnialla läpi. Viime viikolla en jaksanut tehdä mitään, koska en nukkunut tirsoja. Oli silkkaa selviytymistä, että silmät pysyivät iltaan asti auki. Pia sanoi, että olisi ihan okei nukkua esimerkiksi 15 minuutin tirsat, mutta totesin, ettei minusta ole siihen. Minä kun olen tällainen musta-valkoinen tyyppi, niin joko nukun turhan pitkät päikkärit tai en sitten ollenkaan. Joten yritän nyt luopua päiväunista täysin. Toivotaan, että tämä viikko olisi jo helpompi.

Erityisesti tämä voimavarakäyrä pysäytti minut.

Pia kehotti vastaanotollaan minua myös harjoittelemaan ominaisuutta nimeltä “kotisokeus”. Eli sulkemaan silmät sotkuilta. Jos en jaksa tänään imuroida, niin so what? Haittaakse?

Nukahdin viime viikolla joka ilta tyttäreni viereen klo 21 maissa. Siitä kömmin omaan sänkyyn klo 24-02 maissa. En tiedä, kauan tämä muutos ottaa. Mutta pakkohan tässä on yrittää.

Sen verran pysäyttävät testitulokset sain.

Haastankin kaikki ihmiset, jotka epäilevät elävänsä oravanpyörässä, kokeilemaan Firstbeat-hyvinvointianalyysiä. Lisätietoa Vierumäellä tehtävistä Firstbeat-analyyseistä saat täältä.

Joskus on hyvä havahtua elämään.

Hyvinvointiaan analysoivin terkuin,

Terhi

PS.  Nyt täytyy enää varoa, ettei muutu Vintiöiden itseäänrajoittavaksi Kesämieheksi.

×
×
×

Lisää kommentti

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *