Blogit

Työsuojelutoiminta on osa työhyvinvointia

Moni pitää työssäkäyntiä ja työssä jaksamista itsestäänselvänä, vaikka ne eivät automaattisesti toteudu jokaiselle. Tilanteet eivät myöskään pysy muuttumattomina. Meillä jokaisella työkyky voi vaihdella eri aikoina  samoin työn vaatimukset.

Omasta mielestäni työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen onkin kiinnitettävä huomiota koko työuran ajan. Tavoitteena on oltava hyvä työelämä, jossa työhyvinvointia heikentäviin tekijöihin osataan vaikuttaa jo ennakolta. Siksi työsuojelun yhteistoiminta ja työsuojelutoimijoiden toiminta ovat tärkeässä roolissa työpaikkojen työhyvinvoinnin edistäjinä.

Työsuojelun tehtävä on valvoa työn fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia kuormitustekijöitä.

Työsuojelutyö on ennakoivaa ja korjaavaa toimintaa. Työ- ja toimitiloja rakennettaessa, korjattaessa ja muutettaessa olisi toivottavaa, että työsuojeluasiat otetaan mukaan jo suunnitteluvaiheessa (esimerkiksi melu, valaistus, lämpötila, vetoisuus, viihtyvyys, ergonomia). Tarvittaessa mukaan liitetään myös työterveyshuollon asiantuntemus, mikäli tarvitaan terveysriskien arviointia. Työsuojelun tehtävänä on edistää terveellisen, turvallisen ja viihtyisän työympäristön suunnittelua ja kehittämistä. Työpaikkojen riskinarviointi on perusta työsuojelutyölle. Riskinarvioinnissa arvioidaan kunkin työpaikan mahdollisia kuormitus/riskitekijöitä.

Työn fyysisiä kuormitustekijöitä ovat esimerkiksi:

  • työmenetelmät (nostaminen, kantaminen, toistotyö)
  • työasennot (jatkuva yksipuolinen)
  • työn fyysinen raskaus
  • työssä vaadittava tarkkaavaisuus
  • puutteelliset työvälineet
  • työympäristön epäkohdat (melu, valaistus, lämpötila, veto, epäjärjestys ym.)

Työn psyykkisiä kuormitustekijöitä ovat esimerkiksi:

  • työn tavoitteet ovat epäselvät
  • työtä on liian paljon tai siinä on jatkuvasti kiire
  • työmäärää tai työtahtia ei voi itse säädellä
  • työssä ei ole mahdollisuutta kehittyä tai oppia uutta
  • työ keskeytyy jatkuvasti tai siinä on häiritseviä esteitä
  • työstä ei saa riittävästi palautetta ja arvostusta
  • myös jatkuvat muutokset ja pitkittynyt epävarmuus työssä

Työn sosiaalisia kuormitustekijöitä ovat esimerkiksi:

  • epätasa-arvoinen kohtelu iän, sukupuolen, kansallisuuden, uskonnon, yksityiselämän tai muun työhön liittymättömän tekijän vuoksi
  • epäasiallinen kohtelu tai seksuaalinen häirintä
  • työskentely tapahtuu yksin, erillään muista
  • ihmisten välinen yhteistyö työpaikalla ei suju
  • tiedonkulku on heikkoa
  • esimiestyö on epäjohdonmukaista
  • työhön sisältyy runsaasti kielteisiä tunteita herättäviä vuorovaikutustilanteita asiakas-, potilas- tai oppilassuhteissa

Työsuojelutoimintaa ohjaa lainsäädäntö ja sen toteutumista työpaikoilla valvoo aluehallintovirasto (AVI). Työsuojelutarkastaja arvioi työsuojelun ja työhyvinvointitoiminnan tasoa yrityksissä ja tarvittaessa antaa korjaus/toimenpide-ehdotuksia.

Meillä Vierumäellä toteutettiin juuri oppilaitosten työsuojelun valvontaan kuuluva tarkastus ja saimme hyvän arvioinnin. Tästä on hyvä jatkaa työsuojelun kehittämistoimintaa entistä paremmaksi.

Työsuojeluterveisin,

Oili

×
×
×

Lisää kommentti

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *