Blogit

Vaatteet vaatteet on mun aatteet

Varmaan jokaisella meistä on kaappi pullollaan niitä vaatteita, jotka eivät juuri nyt sovi – syystä tai toisesta. Olkoon niin, että ne ovat ihan vähän liian pienet. Monesti ajattelemme, että ne ovat ne tavoitevaatteet, joita käytetään sitten kun vähän laihdutaan. Tai hieman liian suuret, joita voi ihan hyvin käyttää kotivaatteina, vaikka todellisuudessa kotonakin tulee käytettyä niitä tuttuja ja mukavia vaatteita. Nämä varakotivaatteet lojuvat sitten kaapin perällä. Entäs ne housut, joissa on tahra mikä ei lähde? Niitähän voi käyttää maalaamisessa! Jos vaan muistaa, että sellaisetkin siellä kaapissa on, kun kerran kolmessa vuodessa maalaa. Näitä esimerkkejä on monia, ja syitä miksi turhia vaatteita kaapissa säilöö. Mutta mitä käy silloin, kun siivousvimma iskee päälle ja nämä vaatteet saavatkin lähtöpassit? Mihin sinä viet ne?

Hyvät vaatteet kiertoon kirpparin kautta

Nykypäivän Suomessa kirpputoreja on syntynyt kuin sieniä sateella. Ne ovat melkein yhtä yleisiä pienimmälläkin paikkakunnalla kuin lähibaarit. No ehkei ihan nyt sentään niin paljon, mutta paljon niitä kuitenkin on. Kirppari onkin mielestäni yksi parhaista keinoista laittaa hyvä tavara kiertoon. Sinulle turha vaate tai tavara voi olla jollekin tarpeen. Ja siitä saa vielä pienen korvauksenkin. Toisaalta moni ostaa kirpparilta aika harkitsemattomasti, koska tuotteet ovat niin halpoja. Vaatteita harvoin sovitetaan ja kotiin kannetaan tuotteita, jotka eivät sovikaan ja päätyvät takaisin kiertolimboon tai roskikseen. Samoin kirpparille vienti vaatii itseltä töitä, joista ei todellakaan saa samaa liksaa kuin päivätyöstä. Mutta kannatettavaa, ken jaksaa.

Entäs sitten ne, jotka eivät jaksa tätä pesemisen, silittämisen, hinnoittelun, lajittelun, roudaamisen, esillelaiton ja järjestyksen ylläpidon vaatimaa työtä tehdä? Mitä muita vaihtoehtoja vaatteiden kierrättämiselle löytyy?

Vaatekeräyslaatikot lajittelupisteiden luona

Helppoa kuin heinänteko: itselle turhat vaatteet pussiin ja pussi laatikkoon, joka löytyy melkein jokaisen pienen lajittelupisteen luota. Samalla voi nakkaista pahvit ja paperit viereisiin laatikkoihin. Kätevää, mutta mitä vaatteille sitten tapahtuu?

Eri toimijat toimivat eri tavoin, seuraavassa kahden ison toimijan mallia heidän verkkosivuiltaan.

UFF

”Keräystuotoilla tuetaan kehitysyhteistyökohteita Afrikassa ja Intiassa. Vaatekeräys toimii yli 250 kunnassa”

Nopea laskukaava vuodelta 2013 UFF:n osalta on:

Kokonaisvaatemäärä vuonna 2013 = 11 miljoonaa kiloa

Tukkumyyntiin ohjataan 80% vaatteista = 8,8 miljoonaa kiloa

Suomessa vähittäismyydyt vaatteet (UFF:n liikkeissä myydyt) 6% = 660 000 kiloa

Lumpuksi ja jätteeksi päätyvät vaatteet 9% = 990 000 kiloa.

Pieni osa vaatteista lähetetään sisarjärjestöjen varainhankinnan avuksi Afrikkaan, ja nämä vaatteet pakataan lajittelussa paaleihin. Yllä olevista prosenteista tulee 95%, joten voidaan kaiketi olettaa että noin 5% päätyy suoraan Afrikkaan. Tämä tarkoittaa siis noin 550 000 kiloa. Varainhankinta on esimerkiksi sitä, että vaatteet päätyvät yksityisille ihmisille jotka myyvät ne toreilla, ansaiten näin perheelleen elannon. Mahtavaa! Mutta onko tämä vaatteiden lähettäminen toiselle puolelle maapalloa järin tehokasta? Siihen en osaa vastata.

Itselleni ainakin kysymysmerkiksi jäi mitä nämä tukkuasiakkaat ovat? Heidän osuutensa tässä määrässä on kuitenkin aivan valtava. Lisäksi hämmentävää on lumpun ja jätteen määrä. Niiden käsittely aiheuttaa yhdistykselle aina kuluja, jotka vähentävät kehitysapuun suunnattavia tuloja. Lisäksi kannattavuutta laskee sama, mikä minkä tahansa liiketoiminnan kannattavuutta laskee: palkat, tilat jne. Mielenkiintoista olisikin tietää kehitysapuun päätyvän summan suuruus oikeasti. No joka tapauksessa, on paljon parempi, että vaatteet päätyvät kiertoon kuin jätteeksi. Se on ainakin varma. Eli suuri positiivinen ympäristöllinen vaikutus tällä toiminnalla ainakin on. Ja toki myös työllistävä vaikutus, mitä sitäkään ei voi aliarvioida tällaisena aikana. UFF on toiminut alalla pitkään ja sillä on jopa käytettyjen vaatteiden nettikauppa. Lisäksi monet vaatemerkit kuten Voglia esimerkiksi toimittavat vanhat mallistot suoraan UFF:lle ja näin vähentävät omaa jätekuormitustansa sekä tekevät kehitysyhteistyötä.

Suomen Punainen Risti

Toinen, itsellenikin läheisempi toimija on Suomen Punainen Risti, eli SPR.

” Osa lahjoitusvaatteista lähetetään katastrofialueille, osa myydään Punaisen Ristin kierrätystavarataloissa Konteissa. Lisäksi Suomessa sijaitsevat vastaanottokeskukset voivat noutaa Konteista vaatteita turvapaikanhakijoille.”

Vuonna 2014 Punaisen Ristin logistiikkakeskuksesta lähetettiin yhteensä lähes 240 000 kg vaatteita. Kohteina olivat Burundi, Kazakstan, Mongolia, Sierra Leone ja Ukraina.

Kontti-tavaratalot toimivat pääasiallisina keräyspisteinä. Kontin tuloksesta jaetaan

Apua annetaan mm. äkillisissä onnettomuustilanteissa, joiden vaikutukset ovat yksilöille tai perheelle kohtuuttomia ja vaikeuttavat arjessa selviämistä. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi: tulipalo, luonnononnettomuus, liikenneonnettomuus, rikoksen uhriksi joutuminen ja suuronnettomuus.

Apua voidaan antaa henkisenä ja aineellisena tukena. Lisäksi esimerkiksi piirien järjestämille ensiapukursseille osallistuu vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Katastrofirahastosta tuetaan katastrofien uhreja Suomessa ja ulkomailla. Rahaston varoja käytetään muun muassa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden auttamiseen paikan päällä niissä maissa, joista turvapaikanhakijat pakenevat ja joissa avun tarve on suurin. Näitä maita ovat esimerkiksi Syyria, Irak sekä Etelä-Sudan. Osa varoista tullaan käyttämään Suomessa vastaanottokeskusten tukena toimivien vapaaehtoisten koulutukseen ja turvapaikanhakijoiden kotouttamiseen esimerkiksi ystävätoiminnan ja kielikerhojen avulla.

  • 25 % Kontti-ketjun kehitystyöhön

Tällä summalla siis pyöritetään liiketoimintaa.

SPR:n sivuilta ei käy ilmi kokonaismääriä, mutta oletettavasti ne ovat suhteeltaan melko samanlaisia ainakin lumpun ja jätteen suhteen kuin UFF:lla. Muitakin tahoja kuin nämä kaksi edellistä löytyy Suomesta pilvin pimein. Rumasti voisi sanoa, että joku tekee vanhoilla vaatteillasi bisnestä, mutta itse ainakin haluan ajatella, että niillä tehdään hyvää. Bisnes vaan on siinä sivussa pakollista, jotta sitä hyvää voitaisiin tehdä.

Miten meillä Vierumäellä?

Vierumäen liiketoiminnassa käytetään sekä omia että vuokratekstiilejä.

Omia tekstiilejämme ovat muun muassa pöytäliinat, kankaiset servetit, verhot, peitot, päiväpeitot, tyynyt, matot ja froteet. Vierumäellä on oma pesula, joka työllistää kolme ihmistä. Täällä paikan päällä pesty pyykki on ekologista toimintaa jo sinänsä, sillä pitkät kuljetukset kuormittavat osaltaan ympäristöä.

Olennaisin ympäristöteko tekstiilien suhteen tapahtuu kuitenkin niitä hankittaessa. Kun laatuun satsataan, materiaali on kestävä, helppohoitoinen ja korjattavissa. Tällöin tuote on pitkäikäinen. Lisäksi ”julkisissa tiloissa”, kuten hotellihuoneissa ja kokoustiloissa sisustustekstiilihankinnoissa täytyy aina muistaa se, että tekstiilien pitää olla paloturvallisia. Kun tekstiilejä ei voida enää käyttää asiakaskäytössä, ehjille tekstiileille etsitään jokin reitti uusiokäyttöön. Verhoja, mattoja, päiväpeittoja, täkkejä ja tyynyjä menee ensisijaisesti Rantasalmelle. Rantasalmi on opiston oman henkilökunnan lomanviettopaikka.

Vierumäeltä on lähtenyt käytöstä poistettuja tekstiilejä myös esimerkiksi Ypäjän hevoskouluun, Karjalaan, SPR:lle sekä eri löytöeläinkoteihin. Löytöeläinkodeissa pystytään hyödyntämään jopa tekstiilit, joissa on pinttyneitä tahroja tai ne ovat hieman rikki. Kovin rikkinäiset, esimerkiksi froteet, käytetään alueella trasseleina tai muuna vastaavana, mitä korjaamo- ja remontointitöissä aina toisinaan tarvitaan. Ainoastaan työvaatteet, joissa on yrityksen tunnuksia tai henkilötietoja, joudutaan hävittämään jätehuollon kautta. Päijät-Hämeen alueella tekstiilit voidaan hävittää polttamalla, eli ne menevät energiajätteeksi.

Eli lyhyesti: meillä ostetaan tekstiilejä niin, että ne ovat kestäviä, niitä on mahdollista huoltaa ja ne kestävät huoltoa. Kun ne syystä tai toisesta eivät enää ole meille tarpeellisia, niille etsitään joku, joka niitä käyttäisi uudestaan samoina tuotteina.

Onneksi on asiaan vihkiytyineitä ihmisiä töissä, jotka ovat aidosti kiinnostuneita ympäristöstä, kuten Vierumäen tekstiilipalvelupäällikkö Annukka Reiman. Jokainen ihminen voi muuttaa maailmaa! Sen lisäksi, että tekstiilien uudelleen käyttö on ympäristöystävällistä, se on myös erittäin kustannustehokasta, kun poistetusta tuotteesta ei tarvitse maksaa jätteenkäsittelymaksuja!

Perhemajoitus_jytina_galleria1

Haaste

Nyt haastankin teistä jokaisen miettimään seuraavia asioita hyvin tarkasti:

  • Yritä ostaa vain vaatteita, jotka ovat kestäviä
  • Korjaa, tuunaa ja lahjoita itsellesi tarpeeton vaate uudelleenkäyttöön vaatteeksi
  • Osta vaatteita, joiden kankaat ovat uudelleenkäytettäviä ja vältä synteettisiä kankaita
  • Osta vaatteita, jotka voidaan lajitella energiajätteeseen sen jälkeen, kun niitä ei voi enää korjata
  • Yritä löytää kaikille vaatteille, joita et itse tarvitse, jokin muu reitti kuin sekajäteastia

Summa summarum: suurinta osaa tekstiilijätteestä ei vielä saada kerättyä eikä käsiteltyä oikein. Vuonna 2016 astuu kuitenkin voimaan säädös, joka kieltää tekstiilijätteen viemisen kaatopaikalle. Mihin lumput sitten päätyvät? Se jää nähtäväksi.

Lämpöisin vaateterkuin, Tuuli

blogi_vihertuuli_syksy

 

PS. Vaatteiden kierrätyksen tehostamistarpeesta oli keväällä hyvä juttu Helsingin Sanomissa: ”Vanhojen vaatteiden kierrätystä pitäisi tehostaa roimasti – nyt valtaosa päätyy sekajätteeksi”. (23.4.2015, Susanna Kosonen)

 

×
×
×

Lisää kommentti

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *