Kuvat ja teksti: Hannele Kaperi, Suomen Urheiluopisto
Suomen Urheiluopiston nykyinen strategia yltää vuodelle 2025 ja se nojaa kestävän kehityksen globaaliin, Agenda 2030 -toimintaohjelman periaatteisiin. Yhtenä vastuullisuuden johtamisen painopisteenä on ilmasto ja ympäristö. Luonto on toimintaa ohjaava arvo.
Suomen Urheiluopistolla kestävää kehitystä ja vastuullisuutta edistetään kokonaisvaltaisesti KELI –Kestävämpi liikunta-ala -kehittämishankkeen toimenpiteillä. Tavoitteiden toteutumisessa ammatillisella koulutuksella on keskeinen rooli. Tulevaisuuden liikunta-alan osaajia koulutettaessa vastuullisuuden monet näkökulmat tulee huomioida jo koulutuksen aikana.
Kehittämistoiminnassa keskeistä on saada henkilöstö sitoutumaan tavoitteisiin sekä kehittää osaamista ja oppimisympäristöjä. Myös työelämässä oppimisen vastuullisuuteen kiinnitetään huomiota. Opiskelijoiden ja henkilöstön ilmastotietoisuutta kasvatetaan hiilijalanjälkeä mittaamalla. Kaikessa kehittämistoiminnassa huomioidaan myös sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen kestävyys.
Opiskeluviikon hiilijalanjälki
Suomen Urheiluopiston opettajat Paavo Heinonen ja Iina Mannonen istuvat liikunnanohjauksen perustutkinnon toisen vuoden opiskelijoiden kanssa luentotilassa dialogiringissä. Aamun alkajaisiksi pohditaan, miksi vastuullisuusosaaminen ja -tietoisuus on tärkeää liikunta-alalla. Keskustelussa puhutaan kasvisruokailusta, koulumatkoihin liittyvistä kimppakyydeistä ja myös siitä, miten kaikilla olisi mahdollisuus harrastaa liikuntaa.
Käsitteenä kestävä kehitys on opiskelijoillekin laaja kokonaisuus, johon liittyy monta osa-aluetta. Heinonen ja Mannonen ovat jaotelleet vastuullisuuden ja kestävän kehityksen osa-alueet kolmeen osaan: toimiva ekologinen kestävyys, taloudellinen kestävyys sekä kulttuurinen ja sosiaalinen vastuullisuus. Keskustelun kautta kokonaisuus alkaa hahmottua myös opiskelijoille paremmin selkeiden esimerkkien kautta.
Oppimistehtäväksi opiskelijat saavat opintoviikon hiilijalanjäljen mittaamisen. Positive Impact -asiantuntija Elina Levula on tullut ohjeistamaan opiskelijoita aineiston keruussa ja kertoo, mitä tarkastellaan ja miten havainnoista raportoidaan.
Mittauksessa kysytään opiskelijoiden asumiseen, kulutukseen ja liikkumiseen liittyviä kysymyksiä. Kyselyssä avataan muun muassa jätteiden lajittelua, energiansäästöä, ostokäyttäytymistä, liikkumistapoja ja sitä, kuinka näihin toimiin voi omalla tekemisellään vaikuttaa. Kerättyä tietoa käsitellään yhtenä kokonaisuutena.
”Voit kertoa täysin rehellisesti kyselyyn kulutuskäyttäytymisestäsi. Tämän kautta saamme mahdollisimman totuudenmukaista tietoa ja voimme tarkastella sitten kokonaisuutta, millä toimenpiteillä hiilijalanjälkeä voi vähentää”, opastaa Levula. Omat mahdollisuudet vaikuttaa hiilijalanjälkeen voivat olla pieniäkin arjen valintoja, kuten minuutin lyhyempi suihkuhetki tai kasvisruokapäivä kerran viikossa. ”Isossa kuvassa pienet arjen teot ovat kestävän kehityksen edistämiseksi merkityksellisiä”, Levula jatkaa.
Yhdessä kestävämpää liikkuvaa elämää
Opetushallituksen rahoittaman KELI-hankkeen kehitystoimenpiteisen tavoitteena on oppilaitoksen kestävyyskasvatuksen ja -osaamisen lisääminen sekä toimeenpano käytäntöön. Tavoitteena on myös tuoda kestävän kehityksen näkökulmat osaksi liikunta-alan opiskelijoiden työelämässä oppimisen prosessia.
Kestävyyskasvatuksen painopisteenä on luonnon monimuotoisuuden vaaliminen, vähähiiliseen elämäntapaan kannustaminen sekä kohtuulliseen kulutuskäyttäytymiseen sopeutuminen. Kestävyyskasvatus on vahvasti tavoitteellista ja se tähtää ihmisen ympäristövaikutusten minimoimiseen.
Merkityksiä luova kestävyyskasvatus ylläpitää toivoa ja tukee sopeutumista muuttuviin olosuhteisiin: oppiminen luo pääomaa, joka parantaa myös yhteiskunnallista häiriökestävyyttä. Ammatillinen koulutus on tärkeässä asemassa yhteiskunnan tietoisuuden ja ymmärtämisen lisääjänä kestävän kehityksen ja Agenda 2030 -ohjelman tavoitteiden toteutumisessa. Koulutuksen kautta vaikutetaan siihen, millaista osaamista alueen työpaikkoihin ja yrityksiin siirtyy valmistuvien opiskelijoiden mukana.
Opiskelijoiden osaaminen siirtyy työelämään
Syksyn aikana Suomen Urheiluopistossa on aloitettu käytännön toimenpiteitä, joilla kestävän kehityksen teemoja pyritään viemään entistä vahvemmin oppilaitoksen toimintatapoihin. Työelämässä tapahtuvan oppimisen prosessissa liikunnanohjauksen perustutkinnon opiskelijat perehdytetään Agenda 2030 -ohjelmaan ja heille annetaan teemaan liittyvä kehittämis- ja havainnointitehtävä. Oppimistehtävän avulla opiskelija tarkastelee työssäoppimispaikkaa sekä sen ympäristöä ja toimintakulttuuria kestävän kehityksen ja vastuullisuuden näkökulmasta.
Omien havaintojen ja oivallusten kautta on mahdollisuus käydä dialogia kehitysehdotuksista työpaikan toimintaan ja olosuhteisiin liittyen. Tavoitteena on liittää kestävän kehityksen kehittämistehtävä pysyväksi osaksi perustutkinto-opiskelijoiden työelämässä oppimisen prosessia.
”Kiteytettynä hankkeen toimenpiteiden tuloksena on, että opiskelijat vievät osaamistaan liikunta-alan työpaikoille ja jakavat näin osaamistaan työelämäverkostolle, liikunta-alan asiantuntijoille”, hankkeessa asiantuntijaopettajana toimiva Hannele Kaperi summaa.
Yhteistä kehittämistä teemapajassa
Marraskuussa Vierumäellä järjestettiin työelämäkumppaneille teemapäivä kestävän kehitykseen liittyen. Paikalla oli Vierumäen työelämänasiantuntijoita eri yksiköistä, liikunnanohjaajia sekä Suomen Urheiluopiston liikuntaneuvojaopiskelijoita ja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun liikunnanohjaajaopiskelijoita. Koulutuspäivästä vastasi Liikunnan Kehitysyhteistyö LiiKe -järjestön asiantuntija Miia Hautakangas. Kestävän kehityksen pajapäivän osallistujat pohtivat eri toimintayksiköiden mahdollisuutta vaikuttaa entistä kestävämpiin toimintatapoihin.
Vierumäen jääkiekon lajipäällikkö Aku Nieminen kertoi muun muassa jäähallille asennetuista aurinkopaneeleista sekä siitä, että olosuhteita on kehitetty palvelemaan tasavertaisesti esimerkiksi paraurheilijoita.
Pajapäivässä paneuduttiin myös viestintään liittyviin teemoihin, kuten siihen, miten Vierumäki voisi liikunnan osaamiskeskuksena tuoda esille valmennukseen liittyviä vastuullisuusasioita, liikunnan harrastamisen polarisoitumista tai sukupuoleen liittyviä tasa-arvokysymyksiä.
Vierumäen toimintakulttuurin ja palveluiden kehittämistä entistä kestävämpään suuntaan pohdittiin yhdessä kestävän kehityksen asiantuntijan johdolla. Miia Hautakangas korosti yhteisön toimintakulttuurin merkitystä sekä yksilön vastuuta osana yhteisöä. Epäkohtia on uskallettava tuoda esille ja vaikeistakin asioista voidaan opetella keskustelemaan kunnioittavasti, rakentavassa ja turvallisessa ilmapiirissä.
”On tärkeää muistaa, että WHO:n selvityksenkin mukaan merkittävä ihmiskuntaa uhkaava asia on ilmastonmuutos. Mikäli lämpötila nousee samaa vauhtia kuin viime vuosikymmenillä, niin maapallon elinolosuhteet muuttuvat radikaalisti. Tämä on globaali ihmiskunnan kriisi, johon me yhdessä voimme vaikuttaa”, Hautakangas muistutti.
Vierumäen Urheiluhallin infotiskin työntekijä Jaana Nakari tulostaa luento- ja liikuntatilojen seinille ohjetekstin: ”Sammutathan valot, kiitos”.
Opetushenkilöstö avainasemassa
Kouluttaja Elina Levula kuuntelee tarkkaavaisesti opetushenkilöstön ja koulutusjohdon ajatuksia kestävän kehityksen osaamiseen liittyvistä tavoitteista. Agenda 2030 on viitekehyksenä tässäkin yhteisessä kehittämisessä, jonka tavoitteena on, että liikunta-alan kouluttajat sekä oppilaitoksessa opiskelevat liikunta-alan ammattilaiset osaavat ottaa kestävän kehityksen huomioon omassa työssään.
Opetushenkilöstön koulutus teemaan liittyen herättää paljon keskustelua. On sanomattakin selvää, että luonnon hyvinvointi on tärkeä asia ja jokaisen opiskelijan tulisi kokea Vierumäen upea ja monimuotoinen luonto. ”Pohjimmiltaan työmme on arvo- ja asennekasvatusta, mikä näkyy opiskelijoiden toiminnassa työelämässä ja vapaa-ajalla”, luontoliikunnan opettaja Paavo Heinonen toteaa istuessaan vuorostaan dialogiringissä kollegoidensa kanssa.
”Onnistumme varmasti yhdessä KELI-hankkeeseen liittyvissä tavoitteissa. Tämä on vain alkua pysyville asenne- ja toimintatapamuutoksille toimintakulttuurissamme ja tavassamme järjestää liikunta-alan koulutusta”, Iina Mannonen iloitsee.
Kysy lisää Kestävä liikunta-ala hankkeesta ja mahdollisesta yhteistyöstä hankkeeseen liittyen:
Iina Mannonen, kouluttaja & projektiasiantuntija
Suomen Urheiluopisto
+ 358 504 100 253
iina.mannonen@vierumaki.fi
Minna Tuominen, kehittämispäällikkö
Suomen Urheiluopisto
+358 50 43 33 316
minna.tuominen@vierumaki.fi