Suomalainen seuratoiminta elää murrosta. Väestörakenteen muuttuminen, vapaaehtoisten määrän väheneminen ja seuratyön vaatimusten kasvu haastavat seurat uudistumaan. Näihin muutoksiin vastaa myös Vierumäen Seuratoiminnan ammattilainen -koulutus, jonka parissa työskentelee läheltä muutosta seuraava JOHDA‑tiimin vetäjä Kati Mälkki‑Karttunen. Hän vastaa seurojen ja lajiliittojen kehittämisestä sekä johtamisosaamisen vahvistamisesta. Hänen työnsä ytimessä on tavoite, joka on tärkeämpi kuin koskaan:
Auttaa seuroja rakentamaan toimintaa, joka kestää muutosta — ja jota ohjaa tarkoitus, yhteisöllisyys ja selkeät rakenteet.
Seuratoiminta kulkee läpi elämän – mutta sen tulevaisuus ei ole itsestäänselvyys
Mälkki-Karttusen omat juuret ovat syvällä suomalaisessa seurakulttuurissa. Lapsuus ja nuoruus kuluivat taitoluistelun, uinnin ja pesäpallon parissa. Myöhemmin hän toimi taitoluisteluvalmentajana ja seuran kehittäjänä – rooleissa, jotka avasivat silmät seurojen todelliselle merkitykselle.
Opin, miten valtavan tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa seurat ovat — ja miten haavoittuvaisia ne voivat olla ilman osaavia ammattilaisia ja suunnitelmallista johtamista.
Juuri tästä syystä hän on sitoutunut edistämään seuratyön ammatillisuutta ja vahvistamaan seurojen valmiuksia kohdata muutoksia.
Aikamme suurin muutos: lasten määrä vähenee
Keskustelu seuratoiminnan tulevaisuudesta alkaa väistämättä yhdestä tosiasiasta. Mälkki‑Karttunen sanoo sen suoraan:
Lasten määrä vähenee dramaattisesti. Tämä on aikamme suurin ja ratkaisevin toimintaympäristön muutos urheiluseuroille. Se ei ole trendi — se on pysyvä realiteetti, joka tulee ravistelemaan koko suomalaista liikuntaa ja urheilua. Ilmiö ei ole yksittäinen haaste, vaan se vaikuttaa harrastajamääriin, joukkueisiin, lajin elinvoimaan ja talouden kestävyyteen.
Kun tähän yhdistetään vapaaehtoisten väheneminen, ihmisten ajankäytön sirpaloituminen ja resurssien kiristyminen, seurakenttä on uuden tilanteen edessä. Mälkki‑Karttunen tiivistää:
Seurojen on pakko herätä tekemään asioita uudella tavalla. Muuten tulevaisuus tehdään niiden toimesta, jotka uskaltavat uudistua.
Seuratyö ei ole sivutoimi – vaan ammatti
Yksi seuratoiminnan ammattilainen -koulutuksen taustalla oleva havainto on seuratyössä piilevä aliarvostettu osaaminen.
Seuratyö on ammatti — ei sivutoimi tai siinä sivussa tehtävä homma. Mutta me kohtelemme sitä Suomessa edelleen liian usein niin.
Tulevaisuuden seura on yhä useammin palveluorganisaatio, joka tarvitsee:
tiimi- ja yhteisöjohtamisen taitoja
vahvaa viestintää ja tarinankerrontaa
strategista otetta
kestävät rakenteet
muutoskyvykkyyttä
kykyä rakentaa toimiva ja turvallinen toimintakulttuuri
Ilman osaamista riskinä on, että toiminta pirstaloituu, vapaaehtoiset uupuvat ja laatu heikkenee.
Uusi koulutus vastaa kahteen suureen muutokseen
Seuratoiminnan ammattilainen -koulutus on suunniteltu reagoimaan niihin rakenteellisiin muutoksiin, joita seuratoiminta nyt kohtaa.
Koulutus vastaa kahteen ydintarpeeseen:
Lasten määrän lasku ja seurojen tulevaisuuden turvaaminen
Seuratyön ammatillistumisen vahvistaminen ja ammattikunnan rakentaminen
Kuten Mälkki‑Karttunen sanoo:
Me haluamme olla mukana rakentamassa Suomeen ammattikuntaa, joka kantaa seurakenttää tulevat vuosikymmenet. Seuratyö on merkityksellinen ammatti. Nyt on aika kohdella sitä sellaisena.
Koulutus hyödyttää päätoimisia seuratyöntekijöitä, toiminnanjohtajia, seurakoordinaattoreita, hallinnollisiin tehtäviin siirtyviä sekä hallituksen jäseniä, jotka johtavat vapaaehtoisia. Epäröijälle hän sanoo rohkaisevasti:
Sinun ei tarvitse olla valmis. Riittää, että haluat kasvaa ja tehdä seuratyöstä vahvempaa, näkyvämpää ja arvostetumpaa.
Oppiminen tapahtuu omassa seurassa – ei teoriassa
Koulutus on rakennettu monimuotoiseksi, jotta oppiminen ei irtoa arjesta. Mälkki‑Karttusen mukaan:
Mikään ei ole teoreettista — kaikki viedään käytäntöön heti.
HOKS, eli henkilökohtainen osaamisen kehityssuunnitelma, varmistaa, että opiskelu kiinnittyy omiin työtehtäviin. Vertaistuki tuo suuren oivalluksen: "En olekaan yksin.” ja “Tätä seuratyötä tehdään yhdessä." Kansainvälinen opintojakso tuo tuoreita näkökulmia Euroopan parhaista käytännöistä, erityisesti yhteisöllisyyden, vapaaehtoistyön ja palvelumuotoilun osalta.
Käytännön hyödyt näkyvät heti seuran arjessa
Opiskelija oppii:
johtamaan, ei vain suorittamaan
rakentamaan kulttuuria ja yhteisöä
ymmärtämään muutosta
luomaan toiminnalle kestävät rakenteet
viestimään vaikuttavasti
tarkastelemaan seuraa strategisesti
Hyötyjä ovat esimerkiksi:
selkeämpi arki
jäsentyneet vastuut
vahvempi yhteisöllisyys
parempi viestintä
systemaattisempi kehittäminen
Kehitysprojektit voivat liittyä esimerkiksi yhteisöllisyyteen, johtamisrakenteisiin, yhdenvertaisuuteen, saavutettavuuteen, kestävään kehitykseen tai viestinnän ja brändin kehittämiseen.
Koulutuksen ydin tiivistyy yhteen lauseeseen:
Koulutus kasvattaa seuratoiminnan ammattikuntaa.
Seuratoiminnan tulevaisuus ei synny sattumalta – sen rakentavat osaavat ammattilaiset, jotka uskaltavat katsoa eteenpäin.
Lue myös muut artikkelit samasta teemasta: